Stressin hallinta

Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta liiallisena se on haitallista. Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen riittävän ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin paine kasvaa liian suureksi (Suomen mielenterveysseura).

Stressin pitkittymistä ja haittavaikutuksia voidaan estää stressin hallinnan avulla. Stressin hallinnalla tarkoitetaan erilaisia keinoja, jotka johtavat stressin lievittymiseen. Hallintakeinoja on monia ja ne tulisi valita stressitilanteen mukaan, sillä sopiva keino riippuu stressin aiheuttajasta. Ihmisille on kuitenkin tyypillistä käyttää vakiintuneita keinoja stressin hallinnassa, vaikka erilaiset tilanteet vaatisivat vaihtelevia keinoja. Tavallisesti kuitenkin käytetään monenlaisia selviytymiskeinoja samanaikaisesti. Stressitilannetta voidaan kuvata prosessiksi, jossa stressitekijöiden yhteisvaikutus johtaa stressin sisäiseen kokemiseen ja sopeutumiskäyttäytymiseen eli hallintakeinojen hyödyntämiseen.

Stressin hallintakeinot voidaan jakaa ongelmakeskeisiin ja tunnekeskeisiin hallintakeinoihin. Ongelmakeskeisissä hallintakeinoissa pyritään ratkaisemaan stressin aiheuttanut ongelma, mikä johtaa usein stressitekijöiden häviämiseen. Ongelmakeskeisiä hallintakeinoja ovat: häiriötekijöiden poistaminen tai vähentäminen, omien taitojen parantaminen, kuten rentoutusmenetelmien opettelu, turvautuminen muiden apuun ja neuvojen pyytäminen, tilanteiden kohtaaminen, itsekontrolli eli oman elämäntyylin ja elintapojen muuttaminen sekä periksi antamattomuus eli toimivia ratkaisukeinoja etsitään niin kauan kuin tilanne vaatii.

Tunnekeskeisissä hallintakeinossa puolestaan pyritään vähentämään stressiä tunteiden ja ajatusten tasolla.  Tunnekeskeisiä keinoja ovat: uuden näkökulman löytäminen tilanteeseen, kuten positiivinen ajattelu, oman tilanteen vertaaminen muiden tilanteeseen, huumorin käyttö, vähätteleminen, stressiä aiheuttavien tilanteiden välttäminen, asennoituminen päivään kerrallaan ja hetkellisesti auttavien keinojen käyttäminen.

Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ihmissuhteisiin liittyvää terveyttä ja hyvinvointia edistävää ja stressiä ennaltaehkäisevää tekijää. Se koostuu esimerkiksi tietotuesta, instrumentaalisesta tuesta, arvostustuesta ja tunnetuesta. Kaikki yksilön saama sosiaalinen tuki voidaan määritellä sosiaalisista suhteista saatavaksi voimavaraksi. Tärkein sosiaalisen tuen psyykkistä hyvinvointia edistävä tekijä on ihmisen luottamus tuen saamisesta silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Henkilökohtaisella kontrollilla tarkoitetaan yksilön tunnetta vaikutusmahdollisuuksistaan elämänsä tapahtumiin, mikä lisää stressin hallintaa. Vahva sisäinen kontrolliodotus liittyy suureen suoritusmotivaatioon, oletukseen, että pystyy itse vaikuttamaan elämäänsä ja onnistumisen oletukseen. Ulkoiset kontrolliodotukset taas liittyvät passiivisuuteen, motivaation heikkouteen ja tunteeseen, ettei mahda tapahtumille mitään.

Haastehakuisuudella tarkoitetaan oletusta, että tapahtumat ovat hallittavissa, sitoutuneisuutta omiin arvoihin ja käsitystä muutosten tarjoamista mahdollisuuksista kehittyä. Haastehakuiset ihmiset arvioivat tilanteet enemmin haastaviksi kuin uhkaaviksi. Haastehakuisuutta voidaan kehittää kolmella tekniikalla: Huomion kiinnittämisellä, stressaavien tilanteiden uudelleen tulkinnalla ja kompensaatiolla.

Elämän organisointiin paremmaksi liittyy oleellisesti ajan hallintaan, joka on tärkeää asioiden suorittamiseksi tehokkaasti sekä turhautumisen, ajan tuhlaantumisen ja stressaantumisriskin vähenemiseksi. Ajan hallinnassa tärkeää on päämäärien asettaminen.

Myös liikunnan avulla voidaan vähentää stressiä tehokkaasti. Se auttaa purkamaan kertynyttä henkistä painetta ja rentoutumaan fyysisesti. Se vaikuttaa psyykkisen hyvinvoinnin osalta positiivisesti erityisesti mielialoihin ja tunteisiin. Valmistautuminen etukäteen stressiä aiheuttaviin tilanteisiin auttaa ihmistä sopeutumaan ja vähentää ahdistusta varsinaisessa stressitilanteessa (Toivio – Nordling 2013: 191-196.)

Lähteet:

Suomen mielenterveysseura. Stressi kuuluu elämään. Verkkojulkaisu. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n> Luettu 23.04.2017

Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Helsinki: Edita.