Hetan ja Katrin hyvinvointi

Teimme mindmap-tiivistelmän kurssilla käsittelemistä aiheista koostaen omasta mielestämme tärkeitä pointteja.   Mielestämme hyvinvointi, onnellisuus ja terveys ovat kaikki liitoksissa toisiinsa. Hyvinvointiin liittyy toki paljon muutakin, kuin mitä mind mapista löytyy, mutta laitoimme siihen vain kurssilla käsittelemiämme aihepiirejä. Kuten on jo blogiteksteissä todetukin, hyvinvointia on vaikea määritellä. Sama pätee onnellisuuteen. Mielesämme voi kuitenkin sanoa, että onnellinen ihminen on pääosin tyytyväinen elämäänsä ja positiivisuutta on reilusti enemmän, kuin negatiivisuutta. Jokainen ihminen on itse paras onnellisuudensa määrittäjä. Filosofi Demokritos arvioi sen olevan onnellinen, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. Platon määritteli onnellisuuden hyvän saavuttamiseksi pysyvästi. Onnellisuus on Platonilla tavallaan rakkauden jatke. Rakkaus on kaipuuta hyvään, joka puuttuu. Rakkauden kohdetta ei voi tämän määrit...

Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta liiallisena se on haitallista. Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen riittävän ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin paine kasvaa liian suureksi (Suomen mielenterveysseura). Stressin pitkittymistä ja haittavaikutuksia voidaan estää stressin hallinnan avulla. Stressin hallinnalla tarkoitetaan erilaisia keinoja, jotka johtavat stressin lievittymiseen. Hallintakeinoja on monia ja ne tulisi valita stressitilanteen mukaan, sillä sopiva keino riippuu stressin aiheuttajasta. Ihmisille on kuitenkin tyypillistä käyttää vakiintuneita keinoja stressin hallinnassa, vaikka erilaiset tilanteet vaatisivat vaihtelevia keinoja. Tavallisesti kuitenkin käytetään monenlaisia selviytymiskeinoja samanaikaisesti. Stressitilannetta voidaan kuvata prosessiksi, jossa stressitekijöiden yhteisvaikutus johta...

KRIISIT Traumaattiselle tapahtumalle on olemassa tunnusmerkkejä: -Tilanne on tapahtunut ilman minkäänlaista varoitusta ilman, että siihen on kyetty ennalta valmistautumaan -Tilannetta ei pystytä kontrolloimaan mitenkään omalla käyttäytymisellämme -Tilanteet/tapahtumat ovat sellaisia, että ne saattavat muuttaa elämänarvojamme. Tulemme esimerkiksi tietoiseksi omasta haavoittuvuudestamme ja maailmankuvamme sekä elämänarvomme saattavat muuttua. Yleensä traumaattisen kokemuksen jälkeen perheen ja läheisten tärkeys korostuu elämässä. -Elämä muuttuu ja ihmisellä on edessään mahdollisesti hyvinkin rankka sopeutumistehtävä. Sopeutumistehtävään saatetaan tarvita tueksi ulkopuolisia henkilöitä (Saari 2000, 22-27). Kriisin uhreja eivät ole pelkästään tapahtuman kokeneet vaan myös he, keitä tapahtuma on syvästi järkyttänyt. Myös tapahtuman niin sanotut ulkopuoliset saattavat tarvita tapahtuman jälkeen psyykkistä apua. Tapahtuman aiheuttajat - esimerkiksi ihmisen yliajossa autoa aja...

Tunteet ovat osa ihmistä ja muodostavat hyvin laajan kirjon, joiden luettelemiseen menisi puoli päivää. Selkeimpiä tunteita ovat suru, ilo, pelko, inho ja viha. Tunteet voivat olla positiivisia (ilo, innostuneisuus) ja negatiivisia (suru, inho). Tunteet voivat kohdistua itseensä, muihin ihmisiin tai tilanteisiin ja niitä tutkimalla voi oppia paljon itsestään. Tunteet voivat vaihdella hyvinkin nopeasti ja ne tulevat ja menevät omaa tahtia tilanteiden mukaan. Tunne syntyy, kun ihminen reagoi johonkin kohteeseen. Suurimmilta osin tunnereaktiot ovat tarkoituksenmukaisia ja niiden tehtävä on johtaa johonkin aikaansaavaan tekemiseen: esimerkiksi pelko saa uhkaavassa tilanteessa ihmisen pakenemaan. Omia tunteitaan ei kuitenkaan pitäisi paeta vaan ne pitäisi kohdata sekä tunnistaa ja hyväksyä. Jos tunteitaan pakoilee liikaa, alkaa niiden tunnistuskyky heikentyä ja kun ei enää tunnista omia tunteitaan, itsetuntemus on heikkoa. Vaikka aina ei pysty kontrolloimaan tunteitaan täysin ja sa...

Virallisesti tilastokeskuksen mukaan perheeseen kuuluu yhdessä asuva pariskunta, joka on avio- tai avoliitossa ilman lapsia tai lapsien kanssa, jompikumpi vanhemmista ja hänen lapsensa sekä samaa sukupuolta oleva pariskunta ilman lapsia. Suomessa on melko suppea käsitys perheestä. Perheeseen kuuluu vain ydinperhe, jos isovanhemmat tai muut asuvat samassa taloudessa, he eivät virallisesti kuulu perheeseen. Esimerkiksi isovanhemmat muodostavat erillisen perheen (Tilastokeskus). Lapsiperheet kohtaavat usein monia haasteita samanaikaisesti; opiskelun tai uran ja perheen yhdistäminen, lasten kasvatus, asuinolojen mahdolliset muutokset, päiväkodin/koulun kanssa toimiminen ja samalla omien arvojen ja tavoitteiden pohdinta, kaikki tämä kuuluu elämänvaiheeseen, jossa usein vasta jälkeenpäin ehtii huomata, kuinka hyviä hetkiä se on pitänyt sisällään (Laajasalo - Pirkkola, 2012). Lapsiperheet ovat monien muutospaineiden alla, kun kaikkien perheenjäsenten roolit muuttuvat nopeasti. Muuto...

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa hyvinvoinnin kolmeen ulottuvuuteen; terveys, materiaalinen hyvinvointi sekä koettu hyvinvointi tai elämänlaatu. Artikkelissa luetaan yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi sosiaaliset suhteet, onnellisuus, itsensä toteuttaminen sekä sosiaalinen pääoma. Hyvinvointia voidaan mitata elämänlaadulla, johon kuuluvat terveys ja materiaalinen hyvinvointi, ihmissuhteet, omanarvontunto, yksilön odotuksen hyvästä elämästä sekä mielekäs tekeminen. (THL 2015.)   Terveys jaetaan kolmeen Maailman Terveysjärjestö WHO:n määrittelemään osa-alueeseen. Ne ovat fyysinen terveys, psyykkinen terveys ja sosiaalinen terveys. Nämä kaikki alueet vaikuttavat terveyden ja hyvinvoinnin määrittämiseen. Vaikka yhdellä osa-alueella olisikin puutteita tai sairautta, niin muiden osa-alueiden hyvinvointi tuo ihmiselle kokemuksen pärjäämisestä ja toimintakyvystä. (Peda.net)     Soile Läätin mukaan hyvinvoinnin tarkka määrittely on osin mahdotonta, sillä...