Onnellisuus ja yhteenveto

Teimme mindmap-tiivistelmän kurssilla käsittelemistä aiheista koostaen omasta mielestämme tärkeitä pointteja.

 

Mielestämme hyvinvointi, onnellisuus ja terveys ovat kaikki liitoksissa toisiinsa. Hyvinvointiin liittyy toki paljon muutakin, kuin mitä mind mapista löytyy, mutta laitoimme siihen vain kurssilla käsittelemiämme aihepiirejä.

Kuten on jo blogiteksteissä todetukin, hyvinvointia on vaikea määritellä. Sama pätee onnellisuuteen. Mielesämme voi kuitenkin sanoa, että onnellinen ihminen on pääosin tyytyväinen elämäänsä ja positiivisuutta on reilusti enemmän, kuin negatiivisuutta. Jokainen ihminen on itse paras onnellisuudensa määrittäjä.

Filosofi Demokritos arvioi sen olevan onnellinen, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on.

Platon määritteli onnellisuuden hyvän saavuttamiseksi pysyvästi. Onnellisuus on Platonilla tavallaan rakkauden jatke. Rakkaus on kaipuuta hyvään, joka puuttuu. Rakkauden kohdetta ei voi tämän määritelmän mukaan saavuttaa, mutta onnellisuus on lopulta muoto johon rakkaus voi johtaa.

Aristoteles käsitteli onnellisuutta (kreik. eudaimonia) kirjassaan Nikomakhoksen etiikka. Aristoteles oli sitä mieltä että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat itsestään tästä kamppailusta, tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen.

Psykoanalyysin perustajan Sigmund Freudin mukaan rakkaus ja työ ovat tärkeimmät onnen lähteet.

Katri:

Ihmisen hyvinvointi koostuu monesta palasesta. Kurssilla olen tutkinut yleistä ihmisen hyvinvointia, perhetaustan vaikutusta mielenterveyteen, tunteita ja niiden hallintaa, stressiä, kriisejä sekä onnellisuutta. 

Kurssi oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja moodlessa käydyt keskustelut olivat hyviä. Oli mukava lukea muiden mielipiteistä ja heidän löytämistään tiedoista sekä artikkeleista. Vaikka tämä olikin verkkokurssi ja näimme muita osallistujia vain yhden kerran orientaatiossa, lisäsi keskustelupalsta mielestäni yhteisöllisyyttä ja tunsin tekeväni kurssia muiden kanssa enkä yksin.

Vaikka kaikki aiheet ovat niin sanotusti yleisiä (kaikki tietävät niistä jotain), perehdyin kurssilla niihin syvemmin. Opin käsitteitä ja ymmärsin asioita sekä syy-seuraussuhteita. “Kriisit” sekä “tunteet ja hyvinvointi” –aiheet olivat mielestäni mielenkiintoisimpia. Salli Saaren kirja Kuin salama kirkkaalta taivaalta – Kriisit ja niistä selviytyminen (2000) oli erittäin hyvä kirja, joka selkeytti joitakin luulojani sekä toi minulle paljon uutta tietoa. Kirjan luettuani ymmärsin, että ihmisten käsittelemä kriisiprosessi on yleensä samanlainen: jokaisesta voi tunnistaa tietyt vaiheet. Myös kriisin kokeneen auttamisesta sain paljon uutta tietoa, esimerkiksi siitä, mitä kannattaisi juuri kriisin kokeneelle sanoa ja tehdä. Tutustuin debriefing eli jälkipuinti-istuntoon ja sen tärkeyteen kriisin kokeneille.

Tiesin jo etukäteen tottakai, mitä tunteet ovat ja minkälaisia ne ovat. En kuitenkaan aikaisemmin ollut pohtinut asiaa sen kummemmin. Blogitekstiin lähteitä etsiessäni luin Suomen Mielenterveysseuran nettisivua, joka oli erittäin mielenkiintoinen. Tunteiden nimeäminen ja siitä mahdollisesti seuraava ajatusten selkeytyminen oli minulle uusi asia.

Heta:

Mielestäni kurssi oli monipuolinen. Kurssin aikana opin tuntemaan enemmän asioita itsestäni. Miten voin parantaa omaa hyvinvointiani? Miten ratkaisen ongelmia? Mitkä asiat saavat minut henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti voimaan pahoin? Kurssi ei ollut minusta tärkeä, mutta se muistutti tärkeistä asioista, jotka pitäisi pitää takaraivossa jatkuvasti.

Pidin tärkeimpänä osa-alueena voimavarat ja stressi –osuutta. Stressi on hyvin iso ja merkittävä tekijä monen hyvinvointiin. Stressi horjuttaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia niin paljon, että siitä pitäisi puhua enemmän, varsinkin kun hoitoalalla työuupumus on yleistä.

Keskusteluissa tuli pohdittua hyvin yhdessä mitä kaikkea osa-alueisiin liittyy ja sieltä sai uusia näkökulmia omiin pohdintoihin. Oli hyvä, että keskustelussa oli vain yksi ryhmä, koska suuremman ryhmän kanssa olisi luultavasti tullut enemmän päällekkäisyyttä. Oli myös hyvä, että tehtäviin oli viikko aikaa, koska itse olisin ehkä jättänyt liian ison työmäärän kurssin loppuun. Tämä paransi siis omaa hyvinvointiani, että stressi ei kasaantunut...

Lähteet:

Onnellisuus. wikipedia. Verkkojulkaisu. <https://fi.wikipedia.org/wiki/Onnellisuus> Luettu 07.05.2017