Stressin hallinta
Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten
elämään. Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta liiallisena se on
haitallista. Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen
haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen riittävän
ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin paine kasvaa liian
suureksi (Suomen mielenterveysseura).
Stressin pitkittymistä ja haittavaikutuksia voidaan estää stressin
hallinnan avulla. Stressin hallinnalla tarkoitetaan erilaisia keinoja, jotka
johtavat stressin lievittymiseen. Hallintakeinoja on monia ja ne tulisi valita
stressitilanteen mukaan, sillä sopiva keino riippuu stressin aiheuttajasta.
Ihmisille on kuitenkin tyypillistä käyttää vakiintuneita keinoja stressin
hallinnassa, vaikka erilaiset tilanteet vaatisivat vaihtelevia keinoja.
Tavallisesti kuitenkin käytetään monenlaisia selviytymiskeinoja
samanaikaisesti. Stressitilannetta voidaan kuvata prosessiksi, jossa
stressitekijöiden yhteisvaikutus johtaa stressin sisäiseen kokemiseen ja
sopeutumiskäyttäytymiseen eli hallintakeinojen hyödyntämiseen.
Stressin hallintakeinot voidaan jakaa ongelmakeskeisiin ja tunnekeskeisiin
hallintakeinoihin. Ongelmakeskeisissä
hallintakeinoissa pyritään ratkaisemaan stressin aiheuttanut
ongelma, mikä johtaa usein stressitekijöiden häviämiseen. Ongelmakeskeisiä
hallintakeinoja ovat: häiriötekijöiden poistaminen tai vähentäminen, omien
taitojen parantaminen, kuten rentoutusmenetelmien opettelu, turvautuminen
muiden apuun ja neuvojen pyytäminen, tilanteiden kohtaaminen, itsekontrolli eli
oman elämäntyylin ja elintapojen muuttaminen sekä periksi antamattomuus eli
toimivia ratkaisukeinoja etsitään niin kauan kuin tilanne vaatii.
Tunnekeskeisissä hallintakeinossa puolestaan pyritään vähentämään stressiä tunteiden ja ajatusten
tasolla. Tunnekeskeisiä keinoja ovat: uuden näkökulman löytäminen
tilanteeseen, kuten positiivinen ajattelu, oman tilanteen vertaaminen muiden
tilanteeseen, huumorin käyttö, vähätteleminen, stressiä aiheuttavien
tilanteiden välttäminen, asennoituminen päivään kerrallaan ja hetkellisesti
auttavien keinojen käyttäminen.
Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ihmissuhteisiin liittyvää terveyttä ja hyvinvointia edistävää
ja stressiä ennaltaehkäisevää tekijää. Se koostuu esimerkiksi tietotuesta,
instrumentaalisesta tuesta, arvostustuesta ja tunnetuesta. Kaikki yksilön saama
sosiaalinen tuki voidaan määritellä sosiaalisista suhteista saatavaksi
voimavaraksi. Tärkein sosiaalisen tuen psyykkistä hyvinvointia edistävä tekijä
on ihmisen luottamus tuen saamisesta silloin, kun hän sitä tarvitsee.
Henkilökohtaisella kontrollilla tarkoitetaan yksilön tunnetta vaikutusmahdollisuuksistaan elämänsä
tapahtumiin, mikä lisää stressin hallintaa. Vahva sisäinen kontrolliodotus
liittyy suureen suoritusmotivaatioon, oletukseen, että pystyy itse vaikuttamaan
elämäänsä ja onnistumisen oletukseen. Ulkoiset kontrolliodotukset taas
liittyvät passiivisuuteen, motivaation heikkouteen ja tunteeseen, ettei mahda
tapahtumille mitään.
Haastehakuisuudella tarkoitetaan
oletusta, että tapahtumat ovat hallittavissa, sitoutuneisuutta omiin arvoihin
ja käsitystä muutosten tarjoamista mahdollisuuksista kehittyä. Haastehakuiset
ihmiset arvioivat tilanteet enemmin haastaviksi kuin uhkaaviksi.
Haastehakuisuutta voidaan kehittää kolmella tekniikalla: Huomion
kiinnittämisellä, stressaavien tilanteiden uudelleen tulkinnalla ja
kompensaatiolla.
Elämän organisointiin paremmaksi liittyy oleellisesti ajan hallintaan, joka on tärkeää asioiden
suorittamiseksi tehokkaasti sekä turhautumisen, ajan tuhlaantumisen ja
stressaantumisriskin vähenemiseksi. Ajan hallinnassa tärkeää on päämäärien
asettaminen.
Myös liikunnan avulla
voidaan vähentää stressiä tehokkaasti. Se auttaa purkamaan kertynyttä henkistä
painetta ja rentoutumaan fyysisesti. Se vaikuttaa psyykkisen hyvinvoinnin
osalta positiivisesti erityisesti mielialoihin ja tunteisiin. Valmistautuminen etukäteen
stressiä aiheuttaviin tilanteisiin auttaa ihmistä sopeutumaan ja vähentää
ahdistusta varsinaisessa stressitilanteessa (Toivio – Nordling 2013: 191-196.)
Lähteet:
Suomen mielenterveysseura. Stressi kuuluu elämään. Verkkojulkaisu. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n>
Luettu 23.04.2017
Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Helsinki:
Edita.
Pidin tästä erityisen paljon, sillä oli tuotu esille erilaisia hallintakeinoja. Uskon, että näitä erilaisia hallintakeinoja yhdistämällä ja kehittämällä kykenee hallitsemaan stressiään entistä paremmin. Napakasti kerrottu asiat:)
VastaaPoista